Hyvinkään Sveitsin lukio rohkaisee abiturientteja yrittäjyyteen ja työelämään: lisää tietoja ja taitoja työnhakuun

Sveitsin lukion abiturientit pääsivät yrittäjyys- ja työelämäpäivässä muun muassa harjoittelemaan cv:n tekoa. Lukion rehtori kannustaa unelmoimaan isosti.

Sari Aarnio Keudan koordinoimasta #NuoriTöihin -hankkeesta piti abeille cv-työpajaa.

Sveitsin lukion abiturientit saivat vaihtelua kouluarkeen tiistaina, kun heille järjestettiin yrittäjyys- ja työelämäpäivä hotelli Sveitsissä.

Päivän aikana abiturientit kuulivat asiantuntijoilta vinkkejä työnhakuun sekä erilaisia uratarinoita ja kokemuksia yliopisto-opinnoista.

– Erilaiset tutkimukset ja selvitykset kertovat sen minkä itsekin olen huomannut, eli nuoret kaipaavat tämän tyyppisiin teemoihin lisää tietoa ja näkökulmia, sanoo YES Keski-Uusimaan aluepäällikkö Tiina Rytkölä.

Iltapäivä omistettiin työpajoille, joissa abiturientit pääsevät kehittämään työnhakutaitojaan Hyvinkään Ohjaamon asiantuntijoiden ja työelämä- ja uravalmentajien sparrauksessa. Pienryhmissä käytiin läpi muun muassa cv:n tekoa ja työhaastattelussa toimimista.

Lukionuorille lisää käytännön työelämätietoutta

Sveitsin lukio on yksi 17:stä YES – Lukiot työelämään -hankkeessa mukana olevista lukioista.

Hankkeessa lukiot kehittävät työelämälähtöisempää lukiokoulutusta muun muassa yhteistyöverkostoja rakentamalla ja kokeilemalla toimintamalleja, joissa nuorille luodaan mahdollisuuksia oppia ilmiöpohjaisesti aitojen yhteistyökumppaneiden kanssa.

Tiina Rytkölä ja Sveitsin lukion rehtori Jaakko Rainio.

Sveitsin lukion rehtori Jaakko Rainio kertoo, että hankkeessa on myös saatu rakennettua hyvää yhteistyötä muiden lukioiden kanssa.

”Moni, joka ei tunne yrittäjyyttä katsoo sitä vain bisneksenä, mutta kysymys on elämänasenteesta: voit olla sisäinen yrittäjä kaikilla elämän aloilla. Rehtorin pitää näyttää esimerkkiä.”

– Olemme pitäneet Mäntsälän lukion ja Nurmijärven yhteiskoulun lukion kanssa työpajoja, joissa pääsemme vaihtamaan ajatuksia yrittäjyyskasvatuksesta. Joka lukiosta on mukana pieni porukka opetushenkilöstöä.

Entä mikä on rehtorin rooli yrittäjyyskasvatuksessa?

– Tsemppaaminen ja tiedon jako. Rehtorin pitää koko ajan hehkuttaa yrittäjyyskasvatusta. Moni, joka ei tunne yrittäjyyttä katsoo sitä vain bisneksenä, mutta kysymys on elämänasenteesta: voit olla sisäinen yrittäjä kaikilla elämän aloilla. Rehtorin pitää näyttää esimerkkiä.

Rainio tahtookin rohkaista kaikkia lukionsa abiturientteja unelmoimaan ja tavoittelemaan rohkeasti unelmaansa.

– Jos ei aseta tavoitetta, ei koskaan saavuta sitä. Unelma kannattaa rohkeasti sanoa ääneen ihmisille ja kirjata vaikka kalenteriin. Ja tehdä joka päivä duunia sen eteen.

Samuli Koskelin toivoo lukioon enemmän käytännön tietoa työelämästä ja jatko-opinnoista. 

Abiturientti Samuli Koskelin oli tyytyväinen päivän antiin. Mieleen jäi erityisesti jatko-opintoasiat, mutta myös yrittäjyydestä tuli uutta tietoa.

– En ole ollut lukion yrittäjyysjutuissa mukana, joten nyt sain siitäkin tietoa. Paljon työtä se vaatii.

Koskelin toivoo, että lukiossa käsiteltäisiin enemmänkin työelämä- ja jatko-opintoasioita.

– Toivoisin enemmän käytännön tietoa ja että pääsisi vierailemaan opiskelupaikoissa ja työpaikoissa. Työelämään tutustumisjakso olisi myös hyvä. Tällä hetkellä kiinnostaisi mennä tutustumaan johonkin monikansalliseen firmaan.

Yrittäjyys- ja työelämäpäivässä kuultiin muun muassa PuskaPromotionin Mimosa Sukasen yrittäjätarina. Sukasen yrittäjänura alkoi jo opislkeluaikana Haaga-Helian Startup Schoolissa.

Laurean tradenomiopiskelijat Jasmin Nyman, Ira Hyvärinen ja Tuan Doan kävivät kertomassa projektioppisesta Laureassa. Projektiopintojen käytännönläheisyys ja tekemällä oppiminen on heidän mukaansa madaltanut kynnystä työelämän ja opintojen välillä. Työelämätaitojen oppimista he suosittelevat myös lukioon: avoimuus, uskallus ja rohkeus ryhtyä toimeen on asioita, jotka jo lukiossa kannattaa ottaa haltuun.

Sveitsin lukion yrittäjyys- ja työelämäpäivän järjesti YES Keski-Uusimaa. Se on osa YES – Lukiot työelämään -ESR-hanketta. Lue lisää hankkeesta.

Yrittämiseen kipinää Oulunsalon lukiosta

Oulunsalon lukio Pohjois-Pohjamaalla on tehnyt yrittäjyyskasvatustyötä rohkeasti jo yli kymmenen vuoden ajan. Yrittäjyyskasvatus on osa koulukohtaista opetussuunnitelmaa, ja vuosittain toteutettava valinnainen, toiminnallisia kokeiluja sisältänyt suosittu yrittäjyyskasvatuskurssi on toteutunut joka vuosi.

oulunsalo_opiskelijatkuva: Urapolkuja-päivässä myös Oulunsalon omat oppilaat esittelivät omia harjoitusyrityksiään ja niiden toimintaa.

Yrittäjyyskasvatuksessa verkostojen apua on tarvittu ja käytetty ahkerasti. YESin palvelut ja Nuori Yrittäjyys -ohjelmat ovat toimineet hyvänä opetuksen tukena käytännön harjoituksissa.

Paikallista tukea lukion yrittäjyyskasvatukseen ovat vuosien varrella tarjonneet Oulunsalon yrittäjät ja paikallinen POP-pankki tarjoten stipendejä parhaille yrittäjille. POP-pankki tarjoaa vielä ilmaisen maksuliikenteen oppilaiden harjoitusyrityksille.

pirjo– Näillä eväillä olemme saaneet hyviä asioita liikkeelle. Entiset oppilaamme ovat rohkaistuneet kokeilemaan siipiään yrittäjänä, ja toiminta kokonaisuudessaan on värittänyt hyvällä tavalla koulumme arkea, kertoo lehtori ja yrittäjyyskasvatuksen uranuurtaja Pirjo Piiroinen.

Piiroinen on saanut hiljattain tunnustusta työstään yrittäjyyskasvatuksen parissa, sillä hänet valittiin hiljattain yhdeksi Pohjois-Pohjanmaan vuoden YES-opettajista, kuten myös aktiiviksi NY-opettajaksi.

Kuva: Tuplapalkittu Pirjo Piiroinen on tehnyt uraauurtavaa yrittäjyyskasvatustyötä Pohjois-Pohjanmaalla Oulunsalon lukiossa.

– Yrittäjyyskasvatuksella avataan nuorille näkymiä tulevaisuuteen, käytännön toiminnan kautta moni huomaa oman aktiivisen roolin merkityksen työelämässä. Työelämätaidot myös karttuvat, iloitsee Pirjo.

Oulunsalon entiset oppilaat yrittämisen poluilla

Oulunsalon lukion helmikuisessa Urapolkuja-päivässä päästiin tutustumaan kahteen koulun entisen oppilaan perustamaan yritykseen lähemmin. Pauli Seppänen (lakitoimisto Ahola ja Seppänen) ja Henri Honkonen (addCar-autovuokraamos) kertoivat omaa yritystarinaansa. Kipinä yrittämiseen on syntynyt kouluajoilta.

Urapolkuja-päivässä Oulunsalon lukiolla vieraili myös kuusi muuta eri alan yrittäjää ja ammatinharjoittajaa kertomassa omaa yritystarinaansa. Paikalla oli arkkitehti, lakimies, fysioterapeutti, ohjelmistoalan yrittäjä, toimittaja ja autovuokraamon yrittäjä. Oppilaat valitsivat oman mielenkiintonsa mukaan ketä kävivät kuuntelemassa, ja iltapäivällä koko koulu kokoontui auditorioon, jossa yrittäjyyskurssimme oppilaat esittelivät omat yrityksensä. Oulunsalon lukiossa on tänä lukuvuonna perustettu kuusi erilaista harjoitusyritystä.

Tietoa ICT-alasta Bittiumilta

tommiUrapolkuja-päivän huipennukseksi päästiin vielä kuulemaan Bittium Oyj:n Tommi Härmän luentoa yrittäjyydestä. Tommin luento oli oppilaiden mielestä hyvin innostava, sillä se avasi näkymiä siitä, millaista työskentely on isossa ohjelmistoalan yrityksessä. Oppilaat kyselivät paljon kysymyksiä ICT-alan yrittäjyydestä ja Bittiumin toiminnasta, ja tätä kautta yritys jäi positiivisesti mieleen oppilaille.

Kuva: Tommi Härmä Bittiumilta kertoi Urapolkuja-päivässä nuorille ICT-alasta hyvistä näkymistä Oulussa.

– On hyvä, että yritykset jalkautuvat kouluille rakentamaan myönteistä työnantajakuvaa. Näin he varmistavat myös omaa menestystään ja vetovoimaisuuttaan tulevaisuuden työnantajina. Eläköitymistahdin vuoksi ICT-ala Oulussa tarvitsee 7 000 uutta tekijää vuoteen 2030 mennessä, ja vaikuttamisen paikka yrityksille on juuri nyt, toteaa BusinessOulun Choose ICT -hankkeen vetäjä Satu Kaattari.

Teksti: Satu Kaattari ja Pirjo Piiroinen

Lue lisää vuoden YES-opettajista: He ovat parhaat yrittäjyyskasvattajat 2015

p_p_strategia_kansiPohjois-Pohjanmaan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia valmistui keväällä, lue lisää: Pohjois-Pohjanmaan yrittäjyyskasvatuksen strategia luo yhdessä tekemisen kulttuuria

 

 

 

Työelämää ei ole varaa sivuuttaa – lukiot tarvitsevat toimintakulttuurin muutosta

kunkoululoppuuKun koulu loppuu -tutkimuksen mukaan nuoret kaipaavat edelleen kouluun lisää työelämätietoja. YES muistuttaa, että työkaluja, tukea ja verkostoja koulujen työelämäyhteistyöhön on tarjolla.

Jopa 65 % lukiolaisista kaipaa kouluun lisää työelämään liittyvää tietoa ja opetusta, käy ilmi Taloudellisen tiedotustoimiston TATin teettämästä Kun koulu loppuu 2016 -tutkimuksesta.

Tutkimuksen mukaan on huolestuttavaa, että vaikka lisää työelämätietoa kaipaavien nuorten määrä on ollut suuri jo usean vuoden ajan, näyttää tilanne pysyvän vuodesta toiseen samana. Myös välivuoden suosio on vakiintunut: neljännes lukiolaisista aikoo pitää välivuoden ylioppilaaksi valmistuttuaan, tytöistä jopa joka kolmas. Vielä vuonna 2014 välivuotta suunnitteli viidennes lukiolaisista.

Lukiolaisista 78 % kokee saavansa hyvin ohjausta lukio-opintoihin, mutta vain 43 % koki saaneensa riittävästi ohjausta jatko-opintoihin ja 30 % uravalintoihin liittyen.

– Nuoren työelämään valmentaminen on koko koulun ja jokaisen opettajan tehtävä, ei vain opon. Meillä on Suomessa paljon edelläkävijäkouluja, joissa tehdään paljon työelämäyhteistyötä ja joiden koko toimintakulttuuria on kehitetty yrittäjämäisemmäksi, mutta yrittäjyyskasvatus ja työelämälähtöinen opetus on jokaisen nuoren oikeus, sanoo YES ry:n toiminnanjohtaja Sanna Lehtonen.

Lehtonen muistuttaa, että uudet opetussuunnitelmat antavat mahdollisuuden muuttaa lukion toimintakulttuuria, kunhan uudistukseen sitoutuu koko koulu ja etenkin sen johto.

–  Näistä asioista tulee keskustella yhdessä koko koulun kesken, jotta kaikki saadaan mukaan ja jokainen opettaja tietää saavansa tukea. Työkaluja, tukea ja verkostoja koulujen työelämäyhteistyöhön on tarjolla.

Hyviä työelämäyhteistyön malleja ovat esimerkiksi YES Ope-yrittäjätreffit, joissa opettajat ja paikalliset yrittäjät pääsevät keskustelemaan ja suunnittelemaan yhteistyötä. YES Kummit puolestaan ovat yrittäjiä ja työelämän vapaaehtoisia, jotka tekevät työelämäyhteistyötä koulujen kanssa ja antavat nuorille tietoa työelämästä. Koulujen on mahdollista myös pyytää virtuaalista vierailua oppitunnille TATin asiantuntijaverkostolta.

– Kun koulu loppuu -tutkimuksen mukaan nuorten toivelistassa ovat kohtaamiset eri alojen ammattilaisten kanssa sekä yritysten kanssa tehtävä yhteistyö kaikissa oppiaineissa. Siksi YES Kummeja ja muita työelämäkontakteja kannattaa hyödyntää pitkin lukuvuotta ja eri oppitunneilla, ei vain vuosittaisilla työelämä- tai yrittäjyyspäivillä. YES Kummit tuovat kouluun tuoretta tietoa yrittäjyydestä ja työelämässä tarvittavista taidoista. Opettajan ei itse tarvitse tietää ja osata kaikkea, Lehtonen muistuttaa.

Tutustu Kun koulu loppuu – Nuorten unelmia -julkaisuun.

Tutustu YESin palveluihin

Millainen on yrittäjämäinen lukio? Katso Prezi-esitys:

Lue lisää uutisia aiheesta:

30.3.2016 Miten teidän koulu viettää Yrittäjän päivää 5.9.? Aloita työelämäyhteistyö nyt!
23.2.2016 Pohjois-Pohjanmaan yrittäjyyskasvatuksen strategia luo yhdessä tekemisen kulttuuria
11.2.2016 Opettajat kaipaavat opetuksen uudistamisessa johdon tukea
20.10.2015 Lukiot tahtovat työharjoittelua ja tietoa työelämästä

Opettajat kaipaavat opetuksen uudistamisessa johdon tukea

Opetusssuunitelmauudistus on myös yhteisön muodonmuutos. Kun uskaltaa päästää vanhasta irti, saa tilaa ja aikaa uudelle, muistuttaa valmentaja.

tapu_500px

Ops-uudistus on aito mahdollisuus muuttaa koulun toimintakulttuuria, kunhan työ tehdään yhdessä. Muutoin uudistus jää helposti kosmeettiseksi, herättelee yrittäjyyskasvatuksen asiantuntija, yrittäjä ja valmentaja Tapu Nieminen Villinikkarit Oystä.

– Tällä hetkellä koulun johtamisen kulttuuri ei aina tue muutoksen mahdollisuutta. Suurin tällä hetkellä opettajia askarruttava asia on nähdäkseni se, milloin oppilaitokset oikeasti ehtivät yhdessä pohtimaan mitä uudistus tarkoittaa koko koulun kannalta.

Nieminen on syksystä lähtien vetänyt YES Opevalmennuksia, joissa käsitellään oppijalähtöisyyttä, yrittäjyyskasvatuksen pedagogiikkaa, opettajan yrittäjyys- ja työelämäosaamista ja koulun toimintakulttuurin muutosta sekä peilataan näitä teemoja uusiin opetussuunnitelmiin.

”Suurin tällä hetkellä opettajia askarruttava asia on nähdäkseni se, milloin oppilaitokset oikeasti ehtivät yhdessä pohtimaan mitä uudistus tarkoittaa koko koulun kannalta.”

– Valmennuksissa olen huomannut, että ops-työ keskittyy helposti kuntakohtaiseen tai ainekohtaiseen pohtimiseen. Moni valmennukseen tullut opettaja onkin ottanut tehtäväkseen viedä uudistuskeskustelua omaan kouluun: he ovat ottaneet haltuun toimintakulttuurin muutosta, monialaisia oppimiskokonaisuuksia, laaja-alaisen osaamisen teemoja.

Niemisen mukaan opetussuunnitelmatyössä näkyy sama trendi kuin digiosaamisessa: jotkut koulut ovat hyvin pitkällä kun taas toisissa ei ole vielä kertaakaan keskusteltu mitä muutos tarkoittaa.

Sama koskee valmennukseen tulleita opettajia.

– Joku on lukenut koko opetussuunnitelman läpi kolme kertaa ja toinen ei ole edes käynyt  verkossa vilkaisemassa pdf:ää. Ops-uudistus ei välttämättä myöskään herätä positiivista kaikua: opettajat epäilevät muuttuuko mikään oikeasti ja tuodaanko taas vain lisää uutta.

Siksi Niemisen mukaan nyt on viimeistään päätettävä, mistä päästää irti.

– Nyt on aika pohtia mikä on olennaista ja mikä vähemmän olennaista. Ja jostain pitää luopua. Ops-uudistus on positiivinen mahdollisuus muuttaa yhdessä koulua. Kasvavan työtaakan valittelun sijaan ops-työ voi olla rohkeaa kehittämistä ja vanhan pois heittämistä, Nieminen kannustaa.

Niemisen mukaan uusi opetussuunnitelma käsittelee asioita kahdella tasolla: oppiaineiden sisällä sekä koko kouluympäristön ja toimintakulttuurin tasolla.

– Siksi uudistus koskettaa koko koulua – sitä ei voi tehdä ainekohtaisesti tai yksin. On elintärkeää, että koulun johto järjestää yhteistä aikaa näiden asioiden pohtimiseen.

”Ops-työ voi olla rohkeaa kehittämistä ja vanhan pois heittämistä.”

Nieminen iloitsee, että YES Opevalmennukset ovat saaneet osallistujilta kiitosta etenkin laaja-alaisen osaamisen teemojen käsittelystä.

– Opettajat sanovat, että nyt he ymmärtävät mistä on kysymys, ja miten laaja-alaisuutta voi edistää koulun arjessa. Iso juttu on ollut myös keskustelut koulujen käytännöistä, eli mitä uudistuksia on jo nyt tehty. Opettajat ovat jutelleet esimerkiksi arvoinnista ja omista kokeiluista, ja saaneet toisilta ideoita omaan työhön ja kouluun.

Niemisen mukaan ops-uudistus tarjoaa hyvän mahdollisuuden opettajuuden kehittämiseen pari- ja tiimiopettajuuden suuntaan sekä ilmiöpohjaiseen opettamiseen.

– Alakoulussa tämä onkin helpompaa kun yksi opettaja opettaa kaikkia aineita, mutta erityisesti yläkouluun ja lukioon opetussunnitelma antaa nyt tilaisuuden tehdä toisin kuin ennen.

Osassa opettajia näkyykin muutos opettajasta valmentajaksi ja pelkkien sisältöjen opettamisesta tiedonetsintään ja kriittiseen ajatteluun.

– Moni opettaja haluaa olla valmentaja, kehittämässä elämässä tarvittavia taitoja ja enemmän ilmiöissä kiinni. Tosin löytyy vielä niitäkin, jotka ajattelevat että onhan meillä ollut aihekokonaisuudet aiemminkin ja omaa juttua ei tarvitse muuttaa. Mutta paljon löytyy edelläkävijöitä, jotka lähtevät innokkaana haastamaan itsensä ja siirtyvät rohkeasti omalle epämukavuusaluelle.

Ops-uudistuksessa voisi puhua enemmänkin opettamisesta ja oppimisen tavoista.

”Koulun on yhdessä löydettävä mahdollisuudet ja työkalut siihen, että nuoret löytävät oman juttunsa ja jatko-opintopolkunsa.”

– Uudistus antaa paljon mahdollisuuksia oppijan määrittää, mikä häntä innostaa, mitä hän haluaa oppia ja millä tavoilla. Meidän täytyy koetella vanhaa luokkahuonemallia: sekoitetaan luokkia ja annetaan eri ikäisten oppijoiden tehdä yhdessä ja opettajien tehdä yhdessä.

Laaja-alaisessa opetuksessa tärkeää on myös työelämäyhteistyön kehittäminen.

– Koulut tarvitsevat työelämäyhteistyön malleja, kuten YES Kummeja ja ope-yrittäjätreffejä jotta saadaan ovet auki yhteiskuntaan ja työelämään. Koulun on yhdessä löydettävä mahdollisuudet ja työkalut siihen, että nuoret löytävät oman juttunsa ja jatko-opintopolkunsa.

Nieminen harmittelee, että koulujen työelämäosaaminen on edelleen kirjavaa.

– Koulujen työelämäyhteistyössä on hyvin isoja eroja. Monissa kouluissa se on otettu sydämen asiaksi ja sitten on kouluja, joissa yksinäinen soturi vie asiota eteenpäin. Esimerkiksi yläkouluissa työelämäsuhteet voivat olla pitkälti opolla.

Alakouluissa Niemisen kokemuksen mukaan työelämäyhteistyötä tehdään vielä varsin vähän, eli ei ole löydetty malleja, jotka aidosti hyödyttävät kumpaakin osapuolta. Moni opettaja on Niemiselle myöntänytkin, ettei edes tiedä oman koulunsa tilannetta.

– Tässä onkin haastetta kouluille: miten työelämäyhteistyöstä tehdään koko yhteisön osaamista.

YES-valmennukset_ops2016

YES Opevalmennuksia vuonna 2016

Ota haltuun yrittäjyys, laaja-alaisuus, oppijalähtöisyys sekä opsien uudet vaatimukset! Maksuttomat YES Opevalmennukset kestävät 2–3 päivää ja niitä järjestetään ympäri Suomea.

Ilmoitettujen päivämäärien lisäksi valmennuksia voidaan räätälöidä myös tarpeen mukaan. Kysy lisää YES-aluetoimijaltasi.

YES Opevalmennukset toteutetaan Opetushallituksen täydennyskoulutustuella.

 

YES rakentaa tulevaisuutta, jossa jokaisella nuorella
on mahdollisuus yrittäjyyskasvatukseen.
css.php